Väkivallan palapeli – käsikirjoittaja-ohjaaja Paula Stenström Öhmanin ajatuksia
12.8.2017
Ruotsalainen Lumor Teater saapuu Teatterikesään People Respect Me Now -esityksellään. Tositarinoihin ja haastatteluihin perustuva näytelmä valittiin Ruotsin parhaaksi uudeksi näytelmäksi vuonna 2016.
Haastattelimme näytelmän käsikirjoittaja-ohjaajaa ja Lumorin johdossa toimivaa Paula Stenström Öhmania. Tässä hänen mietteitään muun muassa näytelmän taustoista sekä nuorten ja teatterin suhteesta.
People Respect Me Now kertoo tarinan (koulu)väkivallasta. Miten tärkeänä pidät aiheen käsittelyä taiteen keinoin juuri tänä terrorismin ja järjettömän väkivallan aikana?
En tiedä, mitä tärkeä tarkoittaa tai pitääkö taiteen olla tärkeää ollakseen mielenkiintoista tai hyvää.
Saan kuitenkin vaikutteita ympärillämme tapahtuvista väkivaltaisuuksista ja ihmettelen, sekä rakenteellisesta valtaperspektiivistä että henkilökohtaisten kokemusten kautta, miksi ne joskus menevät liiallisuuksiin ja joskus eivät. Miksi yhdestä pojasta tulee kiusaaja ja toisesta kiusattu.
Halusin käsitellä esityksessä tätä rajaa tai väliä. Sitä mikä tulee ennen ja jälkeen, pieniä arkipäiväisiä asioita ja puheen nyansseja puhuessamme toisille ja toisista. Käsitystämme heikkoudesta ja erilaisuudesta ja sitä inhimillisyyttä, joka kaikkein käsittämättömimmässä ehkä piilee. Mikä tekee sen, että väkivallalla on yhä valta.
Tärkeää on ehkä se, että pahuutta käsitellään tarinoissa eri näkökulmista ja huomataan oman perspektiivin lisäksi muitakin näkökulmia.
Esitys on ollut suuri arvostelumenestys Ruotsissa. Minkä ansiota arvelet tämän olevan?
Hmm. En kyllä ole oikea ihminen vastaamaan tähän, mutta ehkä sen, että esityksen teemat kiinnostavat monia ja People Respect Me Now -teoksen esitysmuoto tuntuu hauskalta ja uudenlaiselta.
Oli joka tapauksessa todella hauskaa sekoittaa dokumentaarisen hillittyä ja nopeaa dialogia jännitysgenreen ja hulluun teatterileikkiin, jossa neljä näyttelijää katoaa sermin taakse ja ilmestyy kymmenen sekuntia myöhemmin jonain aivan toisena.
Henkilökohtaisesti rakastan myös esityksen tilallisia ja musiikillisia ulottuvuuksia.
Alkuperäistulkinta, jonka kanssa tulemme Tampereelle, koostuu lisäksi neljästä aivan briljantista ja hyvin yhteen pelaavasta näyttelijästä. Heidän herkkä ja intensiivinen näyttelijäntyönsä on todennäköisin syy menestykselle.
Millaista keskustelua ja ajatuksia toivot esityksen herättävän?
Toivon, että yleisö tuntee olevansa osa esitystä ja uppoutuvansa siihen. Samalla toivon, että yleisö kokee itsensä arvostetuksi. Toivottavasti kaikilla ei ole esityksestä lähtiessään samaa kokemusta tai tulkintaa, sillä käsiteltäviin kysymyksiin ei ole yhtä ja oikeaa vastausta. Olisi siis hienoa, jos esityksestä kehkeytyvä keskustelu olisi vivahteikasta.
Kertoisitko Lumorista parilla lauseella.
Lumor on vuonna 2004 perustettu tukholmalainen näyttämötaideryhmä. Kirjoitamme työmme lähes aina itse, ja ne pohjautuvat usein dokumentaariseen materiaaliin. Esityksiä varten tehdään myös paljon taustatutkimusta. Lisäksi yhteistyö ensemblen ja taiteellisen tiimin välillä on tiivistä.
Esteettisesti työskentelemme pienten nyanssien ja arkipäiväisten intiimien hetkien parissa, vaikkakin vinoutuneesti tai omin tulkinnoin.
Teemat ovat usein melko synkkiä, kuten rikos, uhri ja rikoksen tekijä, väkivalta ja suru. Sanoisin kuitenkin, että mukana on synkkyyden lisäksi myös paljon huumoria.
Miten Lumor on onnistunut tavoittamaan nuoren ja teatteriin tottumattoman yleisön?
Kokemukseni mukaan nuori yleisö pystyy salamannopeasti seuraamaan fragmentaarista kerrontaa ja joskus melko nopeitakin käänteitä ja pieniä yksityiskohtia.
Teatterin tekijöillä on mielestäni joskus paha tapa tai huoli tulla väärinymmärretyiksi. Joten asiat esitetään todella selvästi ja todella tylsästi.
Mielestäni muilla taiteenlajeilla on tässä mielessä avoimempi ja luottamuksellisempi suhde katsojiin. Ja me pyrimme samaan tekemällä teatteria kaikille ja hienostelematta.
Pidän itse taiteesta, joka on monitahoista, aistikasta ja täsmällistä toteutukseltaan, mutta jossa on helppo ja konstailematon juoni. Pyrin tähän myös omassa tekemisessäni.
En tiedä, voisiko kyse olla siitä, että nuoret kokevat pääsevänsä sisälle kertomaamme tarinaan?
People Respect Me Now Teatterimontussa lauantaina 12.8. klo 19.00 ja sunnuntaina 13.8. klo 13.00
- Iida Uuppo