Perjantain tiedotustilaisuudessa kuultiin loppuviikon koskettavista esityksistä ja kansainvälisistä huippuvierailuista
10.8.2018
Festivaalin kolmannessa ja viimeisessä tiedotustilaisuudessa perjantaina esiteltiin viikonlopun esitykset, jotka huipentavat Teatterikesä-viikon.
= = = = = = = =
Nanterre-Amadiers – Centre dramatique national: Night of the Moles
Ohjaaja Philippe Quesnen hurmaava Night of the Moles tarjoaa matkan toisenlaiseen todellisuuteen myyräpopulaation keskelle. Tiedotustilaisuudessa esityksen esitteli yksi myyristä, näyttelijä Gaëtan Vourc’h. Vourc’h kertoo esityksen saaneen alkunsa ryhmän edellisen esityksen inspiroimana. Myös siinä nähtiin myyrä, ja ryhmä halusi tuoda idean seuraavaan esitykseensä. Näin syntyi nyt Teatterikesässä nähtävä Night of the Moles.
Myyräasut ovat esityksen keskeinen elementti. Corine Petitpierren tekemät asut riittävät Vourc’hin mukaan luomaan illuusion eläimistä, joten näyttelijöiden ei tarvitse yrittää heittäytyä myyrien nahkoihin sen syvällisemmin.
Näyttelijöiden näkökenttä on asut päällä hyvin pieni, joten he eivät Vourch’in mukaan juuri näe muita myyriä tai omaa sijaintiaan lavalla. Vourc’h vertaa näkökentän rajallisuutta Platonin luolavertaukseen ja toisaalta siihen, miten yleisö näkee esityksen.
– Yleisössä näkee vain suoraan eteensä. Sama pätee näyttelijöihin myyräasussa, Vourc’h selittää.
TTT Suuri näyttämö
Pe 10.8. klo 19.00
La 11.8. klo 16.00
= = = = = = = =
KOM-teatteri: Veriruusut
Veriruusut on Anneli Kannon romaaniin perustuva koskettava kuvaus Suomen sisällissodan naiskaartilaisten vaiheista. Ohjaaja Lauri Maijala kertoo, kuinka luki Kannon romaanin kymmenen vuotta sitten ja tunsi vihaa siitä, miten vähälle huomiolle naiskaartin tarina oli jäänyt.
– Jos Anneli Kanto olisi ollut mies, romaanista olisi välittömästi tullut klassikko, Maijala arvelee.
Maijalan mukaan tyttöjen tarttuminen aseisiin ei välttämättä liittynyt mitenkään sosialistisiin ihanteisiin: he vain halusivat laittaa housut jalkaan ja tulla nähdyiksi kansalaisina kansalaisten silmissä. Naiset myös taistelivat viimeiseen asti, sillä heillä oli vähiten menetettävää. Juuri siksi tarina on ohjaajalle hyvin tärkeä.
– Ei ole kyse siitä, että minusta olisi hienoa, että tapetaan viimeiseen asti. Miehet kuitenkin tiesivät, että on pieni mahdollisuus selvitä. Naiset taas tiesivät, että kohtalona on varma kuolema ja todennäköisesti seksuaalisen väkivallan kautta. Se saa ihmisen taistelemaan, Maijala selittää.
Sorin Sirkus
Pe 10.8. klo 19.00
La 11.8. klo 12.00
= = = = = = = =
Amanda Palo & Olga Palo: Kilari
Kilari on Amanda Palon käsikirjoittama ja Olga Palon ohjaama omaelämäkerrallinen monologiesitys seksuaalisesta väkivallasta ja sen aiheuttamasta vahingosta mielenterveydelle. Teksti perustuu Amanda Palon henkilökohtaiseen kokemukseen, mutta esityksessä tuodaan esille myös yhteiskunnallinen näkökulma aiheeseen.
– Suunta oli yksityisestä yleiseen. Aluksi oli tämä yksittäinen kokemus, mutta sitten ajattelimme, ettei eihän tässä ole mitään yksittäistä. Emme todellakaan ole yksin asian kanssa, Olga Palo toteaa.
Esityksen ollessa vielä valmisteluvaiheessa sosiaalisessa mediassa alkoi levitä #metoo-kampanja, jonka myötä seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uhrit alkoivat jakaa tarinoitaan. Muiden kokemusten kuuleminen antoi Amandalle rohkeutta jakaa myös oma tarinansa Kilarin kautta.
– Kilari ei ole selviytymistarina eikä uhritarina. Nyt minä olen toimija ja otan oman tilani takaisin, Amanda Palo sanoo.
Hällä-näyttämö
Pe 10.8. klo 19.00
La 11.8. klo 14.00
= = = = = = = =
Svenska Teatern: I Would Prefer Not To
I Would Prefer Not To kertoo työntekijästä, joka eräänä päivänä on vain mieluiten suorittamatta työtehtäviään. Sovitus Herman Melvillen 1850-luvun novellista peilaa ohjaaja Milja Sarkolan mukaan yllättävästi nykyajan yhteiskuntaan: suorituskeskeisyyttä, tehokkuutta ja tuottavuutta vastaan syntyy nykyäänkin vastarintaa.
Sarkola kertoo saaneensa idean novellisovituksesta jo aikoja sitten, mutta suunnitelma ei mennyt heti läpi. Sarkolan mukaan kirja ei oikeastaan sovellu teatteriin, mutta nyt yhteiskunta on muuttunut niin, että teokselle oltiin vastaanottavaisempia.
Esityksessä päähenkilö Bartleby kieltäytyy tehtävistään uudelleen ja uudelleen. Ohjaaja pitää mielenkiintoisena myös kysymystä siitä, mitä kielelle ja puheelle tapahtuu, kun sama vastaus toistuu kerta toisensa jälkeen. Esimerkkinä Sarkola mainitsee sosiaalisen median ja standardoituneet tavata ilmaista asioita siellä.
Pakkahuone
La 11.8. klo 19.00
Su 12.8. klo 15.30
= = = = = = = = = = = = = = = = =
Hämeenlinnan Teatteri: Kohtauksia eräästä avioliitosta
Ohjaaja Samuli Reunasen sovitus Ingmar Bergmanin kulttiklassikosta kuvaa erään pariskunnan erokriisin yllättäviä vaiheita. Hän kertoo päätyneensä Bergmanin pariin jo nuorena äitinsä kirjasuosituksen kautta. Reunanen piti Bergmanin omaelämäkertaa tajunnanräjäyttävänä ja ihmetteli, miten joku kehtaa kertoa tällaista, ja piti teosta samaan aikaan lempeänä ja törkeänä.
Myöhemmin jo teatteriuransa aloitettuaan ohjaaja kuuli sattumalta The Hämpton Dixiebandin musiikkia, joka muistutti häntä yllättävästi Ingmar Bergmanista. Hän alkoi miettiä, kuinka kiellettyä olisi yhdistää Bergmanin ruotsalainen, porvarillinen tarina ”syvän etelän sykkeeseen”, bluesiin ja juurimusiikkiin.
Esityksen näyttelijöihin, Liisa Peltoseen ja Lasse Sandbergiin, Reunanen kertoo tutustuneensa sattumalta junan ravintolavaunussa.
– He vaikuttivat hyvin onnelliselta pariskunnalta, joten halusin vähän koetella heitä, Reunanen naurahtaa ja näin näyttelijät lopulta päätyivät teoksen aviopariksi.
Teatterimonttu
La 11.8. klo 19.00
Su 12.8. klo 12.30
= = = = = = = = = = = = = = = = =
Muutoksia festivaalin taiteellisessa johtoryhmässä
Tilaisuudessa paljastettiin Tampereen Teatterikesän taiteellisen johtoryhmän uusi jäsen, näyttelijä Tanjalotta Räikkä. Hänen kanssaan johtoryhmässä jatkavat ohjaaja-käsikirjoittaja Hilkka-Liisa Iivanainen ja ohjaaja Aleksis Meaney.
Lue lisää: Näyttelijä Tanjalotta Räikkä Teatterikesän taiteelliseen johtoryhmään