Kooste festivaalin tiedotustilaisuudesta
1.8.2022
Teatterikesä järjesti tiedotustilaisuuden maanantaina 1.8. klo 13 alkaen ravintola Klubilla. Tilaisuudessa todettiin, että 53. kertaa järjestettävällä teatterifestivaalilla nähdään tällä viikolla yhteensä 293 tapahtumaa/tilaisuutta.
Läsnä olivat Hilkka-Liisa Iivanaisen ja Tanjalotta Räikän muodostama taiteellinen johtoryhmä sekä toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, jotka esittelivät yleisesti festivaalin pääohjelmiston. Festivaalin taiteellisen johdon mukaan tämän vuoden pääohjelmistosta nousevia teemoja ovat esimerkiksi psyykkisenä olentona oleminen ja sen kipu ja kauneus, sekä elämänhalua vahvistava pohjavire.
Tilaisuudessa paikalla olivat myös pääohjelmiston tekijöistä Julian Hetzel (All Inclusive) ja Miika Muranen (Lempi). Ohjaajat kertoivat festivaalilla nähtävistä teoksistaan.
Voimmeko löytää kauneutta kauheudesta?
Julian Hetzelin ohjaama All Inclusive sai ensi-iltansa vuonna 2018. Sitä on esitetty muun muassa Venetsian biennaalissa.
– All Inclusive kertoo väkivallan kapitalisoinnista ja sodan estetisoinnista taiteessa, Hetzel kertoi tiedotustilaisuudessa.
– Me taiteentekijät käytämme tarinoita ja todellisuutta taiteessa. Teemme poliittista taidetta. Tämä kriittinen esitys kysyy, kuka omistaa nämä tarinat ja kenen pitäisi omistaa ne. Väkivallan kapitalisointi ja sodan estetisointi tarkoittaa, että näemme kauneutta kauheudessa.
Hetzel kertoi, että teoksessa työskennellään pakolaistaustaisten vapaaehtoisten kanssa. Tekoprosessin aikana on käyty ja käydään tärkeitä keskusteluja All Inclusiven tarkoituksesta ja motiiveista. Mukana on ollut myös trauma-asiantuntijoita, joiden apua on hyödynnetty.
– Pyrimme antamaan mahdollisimman vastuullisella tavalla pakolaistaustaisille henkilöille tilaa taiteessa ilman, että hyväksikäytämme heidän kokemuksiaan. Tarkoituksemme ei ole uudelleentraumatisoida näitä henkilöitä. Siksi alusta asti on ollut tärkeää, että minä olen mukana esityksen kiertueella. Selitän itse, miksi haluan tehdä tästä aiheesta taidetta ja keskustelen teoksen eettisistä implikaatioista, Hetzel painottaa.
– Kohtaukset saattavat näyttää rankoilta lavalla, mutta me huolehdimme kyllä toisistamme. Draama, jonka luomme, ei ole lavalla, vaan yleisön keskuudessa, tai pikemminkin yleisön ja näyttämön välillä.
Hetzel kuvaili All Inclusivea tunteiden vuoristoradaksi, ei vain yleisölle, vaan myös esiintyjille ja teoksen tekijöille. Silti esitys on Hetzelin mukaan hyvin helposti lähestyttävä.
– Osa teoksesta on totta ja osa on lavastettua. Sillä on hyvin tehokas vaikutus yleisöön. Yleisö hämmentyy yleensä juuri siitä, sillä he eivät pysty helposti erottamaan, mikä on totta ja mikä fiktiota, ohjaaja kertoi.
Pohjoisen tarina resonoi yleisön kanssa
Myös ohjaaja Miika Muranen avasi tilaisuudessa Lempi-esityksen taustoja. Lähtiessään töihin Rovaniemelle hän sai lahjaksi Minna Rytisalon kiitetyn esikoisromaanin, josta Muranen halusi tehdä esityksen. Mutkien kautta hän päätyi työstämään teosta Sinikka Sanelman kanssa, joka oli saanut oikeudet tekstiin aikaisemmin. Heille molemmille tärkeintä tarinassa on rakkauden voima.
– Kaikki esitykset kertovat rakkaudesta ja lasten esitykset ystävyydestä, totesi Muranen pilke silmäkulmassa.
Näytelmä eroaa romaanista siten, että sovituksessa kertojien tarinat limittyvät ja kerronta on trillerimäistä. Lempin kohtalo alkaa selvitä sivuhenkilöiden kertomusten perusteella. Muranen itse näyttelee yhtä sivuhenkilöistä: hän hyppäsi rooliin alkuperäisen näyttelijän jäätyä pois. Työskentely sekä ohjaajana että näyttelijänä on ollut helppoa ja orgaanista hyvien vastanäyttelijöiden ansiosta, ja yhteistyössä on ollut voimaa.
Murasen mukaan Lapin sota on yhä läsnä pohjoisessa ja ihmiset haluavat kuulla siitä tarinoita. Monilla katsojilla on henkilökohtaisia yhteyksiä tapahtumiin ja samankaltaisia kokemuksia, joita he haluavat jakaa. Esityksestä hän nosti esiin myös herkän miehuuden kuvauksen, romaanin kauniin kielen lihallistumisen näyttämöllä sekä äänimaailman merkityksen.
Teksti: Idil Tekin & Reetta Toivettula