Dilemmassa avautuu tilaa tarkastella kommunikaatiota sanojen välissä
17.7.2024
Kuva: Katri Naukkarinen
Masi Tiitan ohjaama ja kirjoittama Dilemma on Helsingin Kaupunginteatterin Nykyesityksen näyttämöllä kantaesitetty teos kohtaamisesta ja valintojen vaikeudesta. Teoksen näyttelijäkaksikon muodostavat Samuli Niittymäki ja Kreeta Salminen. Niittymäki on Jussi-palkittu vuonna 2021 parhaasta miessivuosasta Seurapeli-elokuvassa. Hän on näytellyt mm. Kansallisteatterissa ja Teatteri Takomolla, ja hänet voi muistaa myös esimerkiksi Sunnuntailounas-sarjasta. Salminen on tuttu Kaikki synnit ja Kansan vihollinen -sarjoista, sekä rooleistaan useissa eri teatteriproduktioissa, kuten Saara Turusen Järjen hedelmät -näytelmästä Q-teatterissa.
Dilemma-teoksen kehystarinassa Salmisen ja Niittymäen hahmot ovat luovilla aloilla työskenteleviä helsinkiläisiä. Salmisen hahmo yrittää saada valmiiksi ensimmäistä romaaniaan ja Niittymäki on juuri saanut ensimmäisen kustannussopimuksensa. Teos vilisee tuttuuden tilanteita sekä hillittyä, mutta merkitsevää elekieltä. Katseet, ilmeet ja kosketukset toimivat pohjana hahmojen väliselle hienovireiselle vuoropuhelulle.
Aina ei oikein tiedä mitä pitäisi sanoa ja toisinaan ei edes tarvitse sanoa mitään
Tiitta kertoo teoksen yhdeksi lähtökohdaksi halun tarkastella keskustelemista. Dialogi on esityksen muoto, mutta myös yksi sen aiheista. Keskustelu ei voi onnistua, jos ei ole kuuntelua: jos haluaa kuulla, mitä toinen sanoo, on joskus oltava itse hiljaa. Hiljaisuus Tiitan mukaan mahdollistaa kuulluksi ja kuuluvaksi tulemisen.
”Hiljaisuudet, tauot ja keskustelun tempo, joka esityksessä on paikoin arkista keskustelua hitaampi, antavat mahdollisuuden tarkastella keskustelua tarkemmin kuin mikä normaalissa elämässä on mahdollista. Samalla avautuu myös tilaa tarkastella kommunikaatiota sanojen väleissä”, Tiitta sanoo.
Tiitan mukaan moni meistä varmasti tunnistaa tilanteen, jossa ei oikein tiedä, mitä pitäisi sanoa. Toisinaan on hankala edes löytää sanoja sille, mitä haluaisi sanoa. Tiitan mielestä sellaisiakin tilanteita kuitenkin on, joissa ei tarvitse sanoa yhtään mitään. Silloin hiljaisuus voi tilanteesta riippuen tuntua hankalalta tai miellyttävältä.
Teoksen henkilöhahmot haluavat olla merkittäviä kirjailijoita
Hiljaisuudesta huolimatta teoksen henkilöhahmot haluaisivat sanoa paljon. Salmisen hahmo kirjoittaa, ja hänellä on edelleen kesken jo pitkään käynnissä ollut kirjaprojekti. Niittymäen hahmo on saanut mahdollisuuden kirjoittaa kirjan, vaikka hän ei ole aiemmin kirjoittanut mitään. Hahmot pohtivatkin, saisiko kirjoja kirjoittamalla rahaa tai toisiko se mahdollisesti lisää työmahdollisuuksia.
”Esityksen henkilöt työskentelevät monilla aloilla ja pohtivat myös alan vaihtoa. Semmoinen on kokemukseni mukaan tavallista luovilla aloilla, joissa vakituisia työsuhteita ei juurikaan ole. Vaikka olisi tehnyt jo paljonkin, epävarmuus alalla toimimisesta jatkossa on koko ajan läsnä. Näyttämöllä esitetyistä sivulauseista voi kyllä tulkita, että henkilöhahmot työskentelevät tai ovat työskennelleet näyttelijöinä. Toinen heistä on työskennellyt ohjaajana, tanssijanakin”, Tiitta kertoo.
Taidealalla toimiminen vaatii epävarmuuden sietämistä. Tiitta huomauttaa, että taiteen tekemiseen kuuluu myös epäröinti, koska lopputuloksesta ei koskaan voi olla varma ennalta. Tämän epävarmuuden kanssa myös esityksen henkilöt painiskelevat.
”Esityksen henkilöitä selvästi houkuttelee ajatus siitä, että he olisivat kirjailijoita eli merkittäviä henkilöitä. Toisaalta he kyllä tietävät, että vain harvat pystyvät elättämään itsensä kirjoittamalla. Epäonnistumisen mahdollisuus pelottaa. Kannattaako edes yrittää kirjoittaa kirja, jos ei voi olla varma siitä, että kirjasta tulee suurmenestys?” Tiitta taustoittaa.
Tiitta toimi ensimmäistä kertaa näyttelijöiden ohjaajana
Tiitta kertoo työskennelleensä aiemmin pääasiassa tanssijoiden kanssa. Vaikka hän on ollut mukana työryhmissä, joissa on näyttelijöitä, hän on nyt ensimmäistä kertaa nimenomaan näyttelijöiden ohjaaja. Tiitan mukaan Samuli ja Kreeta ovat taitavia näyttelijöitä, joiden kanssa työskentely on ollut hienoa.
”Arvostan esiintyjien tietotaitoa ja olen kiinnostunut kuuntelemaan esiintyjien havaintoja. Toisaalta yhtä tärkeää on, että esiintyjillä on halu kuulla minun ajatuksiani. Epävarmuus siitä minkälainen lopputulos on, kuuluu prosessiin. Kyse on siitä että löydetään yhteinen ymmärrys ja ehkä yhteisiä sanojakin sille mitä ollaan tekemässä. Se vaatii koko työryhmältä tietoista kiinnostumista ja molemminpuolista luottamista. Silloin on mahdollista kokeilla ja olla välillä epävarmakin”, Tiitta pohtii.
Tiitta kokee, että työryhmä todella halusi tehdä Dilemma-teoksen. Produktion työryhmän sisällä kiinnostuttiin toisten tavoista ajatella, minkä vuoksi toisten työskentelyn tukemisessa onnistuttiin. Tiitta ei usko siihen, että esitysten tulisi olla ensin valmiina ohjaajan päässä, vaikka ohjaajan tuleekin tarjota raamit ja suunta lopputulosta kohti.
”Jos kaikki on jo ennalta tiedossa, ollaan tekemässä jotain kovin tuttua”, Tiitta sanoo. Ehkä todellinen saavutus onkin löytää tarkkaan aikataulutetusta prosessista aikaa kuuntelulle ja ihmettelylle? Silloin saattaisi paljastua se jokin tuntematon, jota ilman teos ei saavuttaisi lakipistettään, eli parasta mahdollista loppumuotoaan.
Esityksen päättyessä Tiitta toivoo, että katsojat olisivat tehneet havaintoja esimerkiksi siitä, millaista huumoria, kauneutta ja herkkyyttä sisältyy arkisiin kohtaamisiin. Tiitta on itse teoksen luomisprosessin aikana miettinyt sitä, kuinka paljon elämästä kuluu aikaa erilaisten valintojen tekemiseen.
”Halusin tehdä esityksen, joka haastaa käsityksiä siitä, millainen on hyvä keskustelu tai onnistunut kohtaaminen. Kuinka paljon jää ratkaisematta ja mitä tapahtuu jos ei valitse? Onko päättämättömyys ärsyttävää vai ihan ok? Lopulta katsoja voisi päätyä ajattelemaan niitä samoja kysymyksiä, joiden kanssa esityksen henkilöhahmotkin painivat: Mikä on merkityksellistä? Mitä pitäisi tehdä? Miten pitäisi olla?”
Hienoviritteistä dialogisuutta Dilemma-teoksessa pääsee tarkastelemaan lauantaina 10.8. klo 19.00 ja sunnuntaina 11.8. klo 14.00 Tampereen yliopiston Teatterimonttussa. Osta liput esityksiin Teatterikesän lipunmyynnistä tai Lippu.fi-palvelusta.
Artikkeli on koostettu Masi Tiitan haastattelun pohjalta.
Teksti ja haastattelu: Kari Söderqvist